Hyvää Joulua ja tapaamisiin ensi vuonna!

Kuva: WeHeartIt

Kuntaviestintä muutoksessa

Kuntaliitto tiedottaa:

Resurssien vähyys huolettaa kuntaviestijöitä

Kunnat ovat siirtäneet viestintäänsä verkkoon

 

Kunnat viestivät entistä aktiivisemmin verkossa, selviää Kuntaliiton kyselystä. Kuntien viestintäkyselyn tuloksissa näkyy suomalaisen kuntakentän moninaisuus: suurissa kaupungeissa viestitään paljon ja siihen myös panostetaan, kun taas pienemmissä kunnissa viestintää tehdään ilman budjettia ja sivutoimisesti muiden töiden ohella.

Kaikkiaan 97 prosenttia kyselyyn vastanneista piti kunnan omia verkkosivuja tärkeänä tai erittäin tärkeänä viestintäkanavana. Sosiaalinen media ei ole vielä lyönyt itseään läpi kuntien viestinnässä: sitä piti tärkeänä viestintävälineenä alle puolet vastanneista kunnista, viidennes puolestaan ei lainkaan tärkeänä.

– Suurissa kaupungeissa sosiaalinen media on ahkerassa käytössä. Se on luonteva uusi väline keskustelulle ja osallistumiselle, joskin perinteiset asukasillat ovat edelleen tärkeitä ja kaikille käyttökelpoisia, Kuntaliiton viestintäjohtaja Jari Seppälä kommentoi tuloksia.

Kuntaliiton kyselyyn vastasi 163 kunnan viestinnästä vastaavaa henkilöä. Suomessa on 320 kuntaa.

Kuntalaisten tiedonsaantia edistetään

Viestinnän yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä arvioitiin kunnan päätöksenteosta viestiminen. Tätä edistämään useassa kunnassa on otettu käyttöön valtuuston kokousten videointi ja välitys verkossa.

Neljäsosassa vastanneista kunnista valtuuston kokousten seuraaminen verkossa on tavalla tai toisella mahdollista: joko suorana lähetyksenä tai tallenteena. Verkkolähetykset ovat erittäin yleistä suurissa kaupungeissa: kaikissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa on mahdollista seurata valtuuston kokousta suorana lähetyksenä ja 50 000 – 100 000 asukkaan kunnissakin lähes 60 prosentissa.

Kaikki kyselyyn vastanneet kunnat viestivät kunnanhallituksen päätöksenteosta verkkosivuillaan, hieman harvempi lautakuntien työstä. Entistä useammat kunnat julkaisevat verkossa myös esityslistoja liitteineen.

– Kunnan viestintä on entistä enemmän vuorovaikutusta, joka alkaa päätösten valmisteluvaiheessa. Suuri osa kunnista julkaisee vuorovaikutusta tukeakseen valmisteluun ja päätöksentekoon liittyviä tietoja laajemmin kuin laki edellyttää, Jari Seppälä toteaa.

Viestinnän heikko arvostus ja niukat resurssit huolestuttavat

Kyselyyn vastanneet kuntaviestijät jakavat huolen resurssien vähyydestä. Samalla muistutetaan, että viestinnän tarve korostuu aina, kun kunnassa tapahtuu muutoksia, olipa kyse kuntaliitoksesta tai verkkosivujen uudistamisesta.

Suurin osa kunnista viestii ilman kokoaikaista palkattua viestintäammattilaista. Päätoimisia viestintähenkilöitä on kyselyn perusteella runsaalla 50 kunnalla.

Vastanneista 42 prosentilla viestinnän vuosibudjetti on alle 20 000 euroa, joka neljännessä kunnassa ei ole ollenkaan erillistä budjettia viestintään.

– Viestintä on kunnan ylimmän johdon tärkeimpiä työkaluja. Johtoryhmätyöskentelyssä pitää olla mukana viestintänäkökulma, vaikka ei kunnassa olisikaan päätoimista viestinnän ammattilaista. Kuntalaiset odottavat myös kaikkien nykyaikaisten kanavien käyttöä heille tärkeiden asioiden viestimisessä, Jari Seppälä muistuttaa.

Tulevaisuuden haasteiksi viestinnässä arvioitiin yleisimmin tiukka taloustilanne sekä muuttuva mediaympäristö, johon kuuluu nopeuden vaatimus, tiedotusvälineiden uudenlaiset toimintatavat sekä sosiaalinen media.

--

Meillä Joutsassa on nyt hankkeen myötä kehitetty viestintää. Mitkä olisivat sinun toiveesi vuodelle 2014, jotta kuntaorganisaation ja kuntalaisten välistä vuorovaikutusta saataisiin edelleen kehitettyä?

Joutsa - hyvä paikka asua kirjoitus- ja valokuvauskilpailu pakettiin

Joutsa – hyvä paikka asua kirjoitus- ja valokuvakilpailun tuotoksissa näkyi monia tuttuja teemoja, kuten luontoa ja lupsakkaa meininkiä sekä paikallistapahtumia. Hyvän asuinpaikan avaimina näyttäytyvät myös hyvät harrastuspaikat ja paikalliset ihmiset. Kirjoituksissa vertailtiin Joutsaa muihin paikkakuntiin ja erityisesti suuriin kaupunkeihin. Nuorten teksteissä pohdiskeltiin mahdollista muuttoa pois Joutsasta opiskelun tai töiden perään. Vanhemmat kirjoittajat kertasivat syitä Joutsaan paluulle tai sinne jäämiselle. Valokuvissa esiteltiin erityisesti luontoa ja yhteistä tekemistä.

Kilpailuun osallistui yhteensä 17 valokuvaa ja 14 kirjoitusta. Valokuvasarjan voittajaksi tuomaristo valitsi Leila Backmanin kuvan ”Heinähulinat”, jossa Leivonmäen kansallispuiston ystävät hoitavat niittäen Syysniemen ketoa. Tuomaristo kuvaili valokuvaa näin:

”lämminhenkinen kuva, sopii mainiosti kilpailun henkeen – talkootyöllä on iso merkitys. Asetelmallisesti kiinnostava”

”Välittyy aito joutsalainen yhdessä tekemisen meininki sekä perinteikkyys”

”kuvassa on onnistunut sommitelma ja rytmi etu- ja taka-alan hahmojen kesken. Kateellinen katselija tahtoo mukaan heinätöihin!”

Kirjoituskilpailun voittajaksi nousi Pasi Rantanen kirjoituksellaan Joutsa – hyvä ja helppo paikka asua. Tuomariston perusteluissa kirjoituksesta sanottiin näin:

”Tämä on hyvin kirjoitettu teksti, jossa on löydetty olennaisia ja erityisesti Joutsaan liittyviä asioita persoonallisen kokemuksen kautta.”

”vastasi selkeimmin ja kokonaisvaltaisimmin alkuperäiseen kysymykseen Joutsan vetovoimasta. Kirjoituksessa haettiin omaa näkökulmaa. Ydinviesti on, että ihmiset tekevät Joutsasta hyvän paikan asua. Tämä varmasti pätee kaikkiin paikkoihin, mutta kirjoittaja kehystää viestinsä tyylikkäästi yhdistelemällä analyyttista pohdiskelua ja henkilökohtaisia muisteloita Joutsasta. ”

Kaikille avoin kilpailu käytiin kesällä 2013. Kilpailun tuomaristo arvioi ja pisteytti kaikki kilpailutyöt nimettöminä. Tuomaristoon kuuluivat Joutsan vapaa-ajanasukkaat Maarit Skogberg ja Esko Kurvinen, opiskelija Riitu Pirkkalainen, kirjastonjohtaja Nina Kuikka sekä päätoimittaja Markku Parkkonen.

Kilpailun tuotokset ovat nähtävillä laajemmin näyttelyssä maaliskuussa 2014 Joutsan kirjastolla ja huhtikuussa Leivonmäen kirjastolla.

Onnittelut vielä voittajille ja kiitokset kaikille osallistumisesta!

Kuntaliiton kyselyssä kuntalaisen vaikuttamismahdollisuudet esillä

Kuntaliitto järjesti syksyllä aivoriihen, johon osallistui liki 1500 vastaajaa. Tässä tuloksista tehty tiedote. Voitaisiinko meille ideoida tästä jotain?

Kuntalainen haluaa vaikuttaa kuntansa rahankäyttöön ajoissa ja ideoida enemmän

Miten kuntalaisten ääni saadaan kuuluviin kunnassa? Tämä kysymys esitettiin kuntalaisille sähköisessä aivoriihessä lokakuussa. Tuloksena oli lähes 2000 vastausta, joissa korostuivat toiveet tuntea vaikuttavansa aidosti ja riittävän ajoissa omaa arkea lähellä oleviin asioihin. Käytännön vaikuttamistapoja ideoitiin useita vaikuttamisbusseista avoimiin budjetteihin.

Vastauksissa korostuu, että kuntalaiset ovat kiinnostuneita omasta asuinalueestaan, palveluista ja siitä, mihin kunnan rahat käytetään. Kuntalaiset haluavat osallistua keskusteluun siitä, mitkä tehtävät ja palvelut ovat tärkeimpiä. Priorisoinnin välineiksi ehdotettiin mm. tärkeysjärjestyskyselyä sekä osallistuvaa budjetointia.

"Netin kautta on mahdollista järjestää jokaisessa kunnassa tiedustelu kuntalaisilta, mitä he pitävät tärkeimpinä tehtävinä. Vaikka se ei edusta kaikkien mielipiteitä tasapuolisesti, voi sitä käyttää apuna päätöksenteossa.”

"Kuntalaisten tulisi saada helpommin osallistua eri asuinalueiden kehittämiseen. Kuntalaisilta tulisi kysellä kaavoitusideoita ja vinkkejä alueen kehittämiseksi.”

Palvelujen käyttäjien ääni kuuluviin, järjestöille enemmän valtaa

Saadaanko kuntalaisten käyttökokemukset palveluista hyötykäyttöön ja todelliseksi muutosvoimaksi, sitä pohtivat sekä aivoriiheen osallistuneet kuntalaiset että viranhaltijat.

”Haluaisin, että entistä enemmän otettaisiin käyttäjää mukaan palvelun kehitykseen ja kysyttäisiin heiltä, miten palvelu tulisi järjestää tai kuinka sitä voisi kehittää. Voisi olla myös sellaisia kanavia, joissa käyttäjä ja tuottaja keskustelisivat ja kehittäisivät palvelua yhdessä."

”Palvelun käyttäjät, esim. päiväkodissa ja koulussa lasten vanhempia voisivat määräaikaisina käyttäjäraateina olla kehittämässä ja arvioimassa palvelua."

”Esimerkiksi pyöräilijän havaitsemat puutteet ja konkreettiset parannusehdotukset tiettyyn reittiin tai viitoitukseen, ympäristöystävällisiin toimintatapoihin tähtäävät laajemmat kehittämisehdotukset ja palvelujen kehittämiseen liittyvät ehdotukset pitäisi olla mahdollista tuoda helposti esille. Asukkaan näkemyksiä pitäisi arvostaa oman elinympäristön asiantuntijan näkemyksenä.”

Yhteinen keskustelu päättäjien, asiantuntijoiden ja kuntalaisten kesken koetaan aivoriihen keskustelijoiden mukaan erittäin tärkeäksi.

Myös järjestöjen kanssa toivotaan nykyistä enemmän vuorovaikutusta. Esimerkiksi kyläyhdistyksille ja asukastoimikunnille haluttiin enemmän valtaa päätöksenteossa ja budjetoinnissa. Kuntalaiselle erilaiset verkostot tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa ilman poliittista aktiivisuutta.

”Korttelikokouksille tai -komiteoille annetaan valtaa esim. alueen pienempien infrahankkeiden ja palvelujen suunnittelussa ja niitä koskevassa päätöksenteossa. Ellei lopullista päätösvaltaa haluta antaa, korttelikomitea voi muotoilla ehdotukset, joista kunnanvaltuusto lopulta päättää. Miksi kunnanvirastossa teknisen puolen miehet tietäisivät muka paremmin, mihin ja millaiset ajohidasteet meidän korttelissa pitää rakentaa?"

Villitkin kehittämisideat otettava vakavasti

Kuntalaiset haluavat avointa vuorovaikutusta asioiden valmisteluvaiheessa tai jo sitä ennen.

Aivoriiheen osallistuneet arvioivat, että kunnissa ideoita saa antaa ja vaikuttamista pidetään tärkeänä arvona, mutta käytännössä kuntalaisten ideat tyssäävät liian usein viranomaiskoneiston rattaisiin.

"Kuntalaisten olisi hyvä päästä visioimaan myös muita kuin konkreettisia kehitysjuttuja. Millaisia ympäristöratkaisuja olisi hyvä toteuttaa 20 vuoden päästä? Missä haluaisit asua ja miksi? Kunnan kehittämisessä pitäisi huomioida pitkäjänteisyys. Ideointi ei saisi tyssätä siihen, että virkamies haluaa tehdä työtä niin kuin ennenkin, ja uuden idean miettimisestä on liikaa vaivaa, koska se tarkoittaa omien toimintatapojen muuttamista."